24. lokakuuta 2017
  • Tekstin koko:
  • A
  • A
  • A
 

Mikä länsimetro?

Helsingin metron pitkään rakenteilla ollut jatke Espooseen.

Linjan on ensimmäisen vaiheen valmistuttua tarkoitus kulkea Ruoholahdesta Lauttasaareen, Otaniemen ja Tapiolan kautta Matinkylään ja sieltä toisen vaiheen valmistuttua lopulta Kivenlahteen.

Espooseen kulkeva metro esiintyi jo 1968 julkaistussa Smith-Polvisen liikennesuunnitelmassa.

Espoon kaupunginhallitus päätyi elokuussa 2006 kannattamaan länsimetron toteuttamista Ruoholahdesta Matinkylään. Kaupunginvaltuusto kallistui kannattamaan länsimetron toteutusta saman vuoden syyskuussa.

Yleissuunnitelma valmistui vuonna 2007.

Espoon ja Helsingin kaupungit perustivat Länsimetro Oy:n, jonka vastuulle tuli länsimetron ensimmäisen ja toisen rakennusvaiheen toteuttaminen. Yhtiön omistavat Espoon kaupunki 72 prosentin osuudella ja Helsinki 28 prosentin osuudella.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi metron maanalaisen asemakaavan tammikuussa 2009, ja länsimetron ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyi Ruoholahdessa saman vuoden marraskuussa.

Viivästymiset

Aalto-yliopiston aseman valvontajärjestelmien yhteiskoekäytöissä ilmeni ongelmia toukokuun 2016 lopulla. Ongelmat tulivat ilmi, kun asemalla alettiin testata tiedon kulkua aseman ja valvomon välillä mahdollisen hätätilanteen sattuessa. Aseman turvajärjestelmissä ilmenneet ongelmat johtivat lopulta ensimmäisen rakennusvaiheen valmistumisaikataulun lykkäämiseen kesäkuussa 2016. Koko metronlaajennuksen asemilta puuttuivat myös myöhässä tilatut paineenkestävät savunpoistoluukut. Luukkujen toimitusten viivästyminen esti turvajärjestelmien testaamisen ja pelastuslaitoksen pelastusharjoitukset asemilla.

Lokakuussa 2016 metron avaamisajankohtaa lykättiin jälleen, tällä kertaa määrittelemättömään ajankohtaan. Viivästyksen taustalla olivat Aalto-yliopiston metroaseman lokakuun alulta käynnissä olleet turvallisuustestit, joissa laitteiden toiminnassa ja ohjauksessa oli paljastunut useita vikoja. 

Vielä saman kuukauden lopulla tuli esiin lisää metrohankkeen lykkääntymisen syitä. Helsingin Sanomien julkaisemassa artikkelissa viivästysten taustalla kerrottiin olevan esimerkiksi kilometrien matkalta väärin asennettu virtakisko ja huonosti pestyt ratatunnelit, joihin louhinnan jäljiltä jäänyt kivipöly tukki koeajoissa metrojunien suodattimet ja tunnistimet.  Useiden metrien mittaisina paloina toimitetut alumiiniset virtakiskot vaativat toimiakseen erittäin tarkan asennuksen, mikä oli länsimetron kohdalla epäonnistunut. Kiskojen saumakohtiin oli jäänyt epätasaisuuksia, jotka hioivat koeajoissa metrojunien virroitinta huomattavasti normaalia enemmän. Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana toimineen Martti Kokkisen mukaan metrohankkeen viivästymiseen vaikuttivat myös kallion laatu Lauttasaaressa, Koivusaaressa, Keilaniemessä, Niittykummussa ja Matinkylässä, uudenlaiset esteettömyysvaatimukset, savunpoiston korvausilman kaksinkertaistuminen, teknisten järjestelmien odotettua suurempi tilantarve sekä markkinatilanne ja automaattimetron peruuntuminen.

Länsimetron tarkkaa valmistumisajankohtaa ei ole vieläkään selvitetty.

Metro Espooseen – ongelmien kautta kohti valmistumista

Länsimetron rakentaminen aloitettiin vuoden 2009 marraskuussa. Marttiksen toimittaja Lari Holappa on seurannut länsimetron valmistumisvaiheita valokuvaten.

Ensinmäinen-Bussiterminaali_web.jpg

Matinkylän bussiterminaali

Sisäänkäynti-Tapiolanmetroasemalle-ja-Tapiola-parkkiin_web.jpg

Pohjoinen sisäänkäynti Tapiolan metroasemalle ja Tapiola parkkiin vuonna 2016 rakennustyömaavaiheessa.

Sisäänkäynti-Matinkylän-metroasemalle_web.jpg

Matinkylän metroaseman sisäänkäynti 2016. Tällöin arveltiin metroaseman aukaisun olevan tammikuun aikana 2017.

Merituulentien-työmaa-Tapiolassa_web.jpg

Merituulentien työmaa Tapiolassa.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_metro#Laajeneminen

http://www.lansimetro.fi/

https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4metro