14. joulukuuta 2018
  • Tekstin koko:
  • A
  • A
  • A
 

Tiesitkö tätä luonnosta?

Mustikka

Mustikka on yleisimpiä metsäkasvejamme ja lukeutuu havumetsiemme valtavarpuihin.
Noin kymmenesosa mustikkasadosta päätyy ihmisten ruokapöytiin. Ihmisten lisäksi mustikoita nauttivat karhut (jopa 20kg) päivässä, ja lisäksi vielä mäyrät, ketut, supikoirat, oravat ja metsäkanalinnut.

Puolukka

Puolukkaa löytyy runsaasti valoisista ja kuivahkoista kangasmetsistä. Puolukka on arvokkain ja eniten kerätty luonnonmarjamme, jota poimitaan sekä kotikäyttöön että myyntiin. Ihmisten lisäksi monet metsäneläimistä syövät puolukoita: nisäkkäistä karhu lienee tunnetuin marjastaja, mutta jopa susi ja näätä saattaa lisätä liharuokavalioonsa puolukkaa.

Nokkonen

Nokkostä käytetään rohdoksena monissa eri muodoissa: mm. teenä, uutteena, puristeena. Nokkoskuidut käyvät samoihin tarkoituksiin kuin pellavan kuidutkin - alunperin sana pellava tarkoittikin nokkosta. Nokkonen onkin yksi hyödyllisimpiä ja monikäyttöisimpiä villiyrttikasvejamme. Se on vanhin ihmisen tuntema kuitukasvi, josta on tehty verkkoja jo kivikaudella. Myöhemmin nokkosta käytettiin myös vaatekankaana. 

Ahomansikka eli villimansikka

Ahomansikka on aina ollut suomalaisten rakkain marja. Kalevalassa riimitellään kauniisti:
"Kasvoit kukka kujilla, ahomailla mansikkana." Sananlasku puolestaan sanoo: " Oma maa mansikka, muu maa mustikka" mansikan ja isänmaan ylistykseksi. 
Ahomansikkaa kasvaa luontaisesti valoisissa, kuivahkoissa rinnelehdoissa, lehtomaisissa metsissä, niityillä ja kedoilla.

Kaura

Kaurasta tehdään jauhoja, suurimoita ja hiutaleita. Yleisin kaurasta valmistettava ruoka Suomessa on kaurapuuro. Kaurasta valmistetaan myös keksejä, mysliä ja talkkunajauhoja.
Suurinosa maailmassa tuotetusta kaurasta menee eläinten rehuksi. Tieteellisissä tutkimuksissa sen on osoitettu alentavan veren kolesterolipitoisuutta, tasapainottavan suoliston toimintaa ja parantavan veren sokeritasapainoa.

Apila

Nelilehtistä apilanlehteä on ennen pidetty eräänlaisena taikakaluna ja onnea tuottavana asiana. Neliapiloita etsivät huomaavat, että tietyiltä alueilta niitä löytyy toisia enemmän, mikä saattaa johtua erilaisista ympäristöllisistä tai perinnöllisistä tekijöistä. Edelleenkään ei ole täysin selvää, mikä tekijä aiheuttaa epänormaalin suuren lehdyköiden määrän, joskin ominaisuuden harvinaisuus ja laaja levinneisyys viittaisivat sen olevan mutaatio. 


 


Tiesitkö tätä eläimistä

Suomen suurin nisäkäs on hirvi ja pienin on päästäinen. Harvinaisin eläin on saimaannorppa. Runsaslukuisimpia nisäkkäitä ovat metsämyyrä ja metsäpäästäinen.

Hirvi 

Hirvi on esiintynyt taidekulttuurissa laajasti esihistoriallisista ajoista alkaen. Kalliomaalauksissa hirveen oli aina maalattu myös sydämen paikka. Kalevalaisessa runoudessa hiiden hirvi on vaikeasti pyydystettävä, voimakas ja nopea hirvi. Ruotsin kuningas Kaarle XI:n kerrotaan yrittäneen perustaa armeijaansa hirvijoukkoja.Hirven kesytystä on yritetty 1900-luvulla myös Suomessa ja Neuvostoliitossa, mutta tulokset ovat olleet huonoja. Hirvi ei ole laumaeläin, ja epäsosiaalisena se ei rakenna luottamuksellista suhdetta myöskään ihmiseen. Myös hirven tarvitseman luontaisen vaihtelevan ruokavalion tarjoaminen vankeudessa olisi vaikeaa.

Päästäinen

Päästäiset ovat pieniä samettiturkkisia nisäkkäitä, joiden kuono on pitkä ja suippo. Ne muistuttavat ulkonäöltään hiiriä, mihin viittaa niiden kansanomainen nimitys nokkahiiretPäästäisten yksi erikoisimmista piirteistä on valtavat aivot suhteutettuna ruumiin muuhun painoon. Aikuisen päästäisen aivot painavat lajista riippuen keskimäärin kymmenesosan ruumiinpainosta. Useimpien nisäkkäiden keskuudessa tällainen suhde on harvinainen. Ihmiset ja delfiinit ovat suhteessa suuriaivoisimmat nisäkkäät, eivätkä nekään yllä päästäisen mittoihin tässä suhteessa.

Saimaan norppa

Saimaannorppaa voi pitää merkittävänä osana suomalaista järvimaisemaa, ja erityisesti sen merkitys on suuri Saimaan alueen maakuntien erikoisuutena. Saimaannorppaa on luonnehdittu suomalaisen luonnonsuojelun symbolina, ja se onkin Suomen luonnonsuojeluliiton tunnuseläin. 

Saimaannorppa on päässyt Suomessa useisiin postimerkkeihin ja -kortteihin, ja se oli tunnuksena myös vuonna 1995 kiertoon tulleessa viiden markan kolikossa. Juha Vainion säveltämässä ja sanoittamassa laulussa ”Vanhoja poikia viiksekkäitä" kuvaillaan saimaannorpan ja Saimaan saaressa asuvan vanhan poikamiehen Nestori Miikkulaisen ystävyyttä ja yksinäisyyttä.

Katso tästä Juha Vainio: Vanhoja poikia viiksekkäitä video



 

Luontokuva - visa

L1.jpg

1. Mikä karhun herkkuruoka kuvasta löytyy?

 

L2.jpg

2. Minkä havupuun käpy kuvassa on a) kuusi b) mänty c) kataja
 

L3.jpg

3. Minkä havupuun käpy kuvassa on a) kuusi b) mänty c) kataja
 

L5.jpg

4.Mustikkaa on perinteisesti pidetty
a) hämäränäköä parantavana b) flunssaa parantavana c) keuhkotautia parantavana kasvina
 

L15.jpg

5. Kuvassa oleva kukinto ja lehdet ovat  a) ahomansikan b) apilan c) piharatamon 
 

L12.jpg

6. Kuvassa olevat marjat ovat
a) pihlajanmarjoja b) ruusunmarjoja c) variksenmarjoja
 

L16.jpg

7. Mikä käsiä polttava rohdoskasvi on kuvassa?
 

L11.jpg

8. Tästä marjasta valmistetaan hilloa, hyytelöä, marmelaadia ja keittoa.
Mikä marja kuvassa näkyy?
 

L8.jpg

9) Mikä on tämä Suomessa esiintyvä villikasvi on?
 

L14.jpg

10) Minkä puun lehtiä on kuvassa? 
Vihje: Tämän puun oksista tehdään saunavihtoja
 

VASTAUKSET:
1) puolukka, 2) männyn käpy 3) kuusen käpy 4) hämäränäköä parantava 5) ahomansikan
6) pihlajanmarjoja 7) nokkonen 8) ruusunmarja 9) Lupiini 10) koivun lehtiä

Valokuvat ja kysymykset: Juha Vainio ja Marko Finnig